Toukokuussa tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Suomen naisten maajoukkue koottiin ensi kertaa yhteen ja edessä oli pelit vuoden 1952 EM-kisoissa Moskovassa. Juhlavuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kerätään esineistöä, valokuvia ja haastatteluja.

Koripallomuseon kokoelmissa on noin 80 % esineistöstä ja valokuvista miesten koripalloon liittyviä. Vastaavasti myös haastatteluaineistoissa on yhtä suuri ero. Ministeriön tuella pyritään epäsuhtaa pienentämään, jotta tulevaisuuden historiankirjoituksessakin on mahdollista sukupuolien tasa-arvoinen tutkimus.

Juhlavuotta pyritään vastikään muodostetun työryhmän avulla kehittämään vuorovaikutteisesti ja aineiston keruuta hyödyntäen. Tavoitteina on mietitty naiskoripalloon liittyvien kirjan ja seminaarien toteuttamista, jotka linkittyisivät osaltaan aineistonkeruuseen.

Kaikkia aiheesta kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Koripallomuseon toiminnanjohtaja Jari Toivoseen.

– Kutsun kaikki innokkaat mukaan ideoimaan juhlavuotta! Kuinka nostamme yhdessä naiskoripalloa ja samalla tallennamme sen historiaa myös tuleville sukupolville. Tämä on eri ikäpolvia yhdistävä hanke, joten toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuu ottamaan yhteyttä joko työryhmään panostaan antaen tai aineistoja luovuttaen. Haastatteluja haluamme myös tallentaa laajalti eri puolilta Suomea, eri sarjatasoilta, kertomaan naiskoriksen monipuolista tarinaa, summaa Toivonen Koripalloliiton sivuilla.

Esineiden ja valokuvien, joita kerätään, toivotaan kattavan koripallokulttuuria kaikilta vuosikymmeniltä ja eri sarjatasoilta. Esineet voivat liittyä löyhästikin koripalloon, sillä kokoelman tarkoitus on kertoa monipuolisesti lajista eri näkökulmilta. Valokuvat voidaan lainata ja digitoinnin jälkeen palauttaa omistajalle.

Haastatteluja toteutetaan etänä ja myös kasvotusten, yksilö- ja ryhmähaastatteluina. Tärkeää on saada tallennetuksi koripallon henkilöitä, ilmiöitä, merkitystä, olosuhteita, jne. eri puolilta Suomea.

– Ilman tallennusta lajimme kulttuuriperintö jää ohuemmaksi. Tallennus luo myös mahdollisuuden tarinankerrontaan monin eri tavoin, sekä myös vuorovaikutukseen, joka on keskeinen tekijä kulttuuriperintötyössä, muistuttaa Jari Toivonen.

Lähde: Basket.fi